Arkistojen kätköistä

Arkistojen kätköistä löytyi kesän alkuun sijoittuva hartaus. Siinä iloitaan kesän alusta, vaikka nyt jo syksy tekee pikkuhiljaa tuloaan ja koululaisetkin palanneet kesänurmiltaan koulun penkille. :)

Jo joutui armas aika….

…ja suvi suloinen. Näin kajahti ilmoille suvivirsi koululaisten suusta kevätkirkossa kouluvuoden päätteeksi. Kesä on hellinyt meitä pitkän talven jälkeen jo jonkin aikaa. Kuinka pitkältä ja kylmältä talvi tuntuikaan, kun kinokset olivat korkeita vielä huhtikuussakin. Tuntui, että lunta riittää vielä juhannuksenakin. Sitten – kuin yhtäkkiä, lumet katosivat. Linnut lauloivat ja loska muuttui multaiseksi maaksi, josta leskenlehdet nostivat päätään. Kevät! Ihana kevät!

Koululaisten kanssa laulaessa tuli lämmin olo. Kesän alku on täynnä iloa ja odotusta! Kesä alkoi siitä, kun koululaiset kirmasivat kesälaitumille, mutta nuorisotyössä kesän varmin merkki on leirien käynnistyminen. Heti koulun päätyttyä kesän 1.riparilaiset kirmasivat kesälaitumien sijaan Vasikkarin leirikeskukseen, jossa vietimme viikon tutustuen kristilliseen uskoomme ja siinä samalla vähän itseemmekin ja toisiin. Monille rippikoulu on ikimuistoinen kokemus. Muistot syntyvät yhdessä tekemisestä, uusista kavereista, kenties ensimmäisestä ihastumisesta tai mahtavasta leiriporukasta, jossa on voinut kokea olevansa osa ryhmää. Leiriltä saa ihanien muistojen lisäksi myös kokemuksen siitä, mitä on hiljentyä Jumalan kasvojen eteen, saada syntinsä anteeksi ja kokea, kuinka Jumala kantaa ja rakastaa. Nämä kokemukset säilyvät läpi elämän. Pyhä Henki saa tehdä työtään sekä leiriläisten että isosten ja ohjaajienkin sydämissä ja kastelee sydämemme multaa, niin että kasteen lahja, uskon siemen, voi jatkaa kasvuaan.

Kesä on kasvun juhlaa. Jumalan luomistyö kukoistaa minne vain katsookin. Luonto on äärettömän kaunis ja sitä katsellessa sielukin puhkeaa kiitokseen. Kesä! Ihana kesä! Jumalan luomistyö jatkuu myös meissä ihmisissä. Elämä on kasvun juhlaa – ja välillä vähän tuskaakin. Kuitenkin Jumalan rakkaus kantaa.

Älkää murehtiko huomispäivästä, kehottaa Sana. ”Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut!” (Matt.6:26)  Tai katso kedon kukkia ja muista Jumalan huolenpito ja rakkaus sinua kohtaan!

Taas linnut laulujansa
visertää kauniisti.
Myös eikö Herran kansa
Luojaansa kiittäisi!
Mun sieluni, sä liitä
myös äänes kuorohon
ja armon Herraa kiitä,
kun laupias hän on.

Oi Jeesus Kristus jalo
ja kirkas paisteemme,
sä sydäntemme valo,
ain asu luonamme.
Sun rakkautes liekki
sytytä rintaamme,
luo meihin uusi mieli,
pois poista murheemme.

(Virsi 571: 3, 4)